Runo kuvassa
Eero Suvilehdolta
18.4.2023
Talvi-ilta Jäämeren rannalla
18.4.2023

Kukaan muu ei voi olla sinä

Usko minua kun sanon:

etsin kaukaa & lavealta

vierasta

joka ikuistaisi minut ja puhuisi

kimaltavista

auringonsäteistä huoneessa

ja yksinäisestä näkymästä

ikkunasta

kadulle.

Yritin korvata sinut

kenellä tahansa, millä tahansa.

Nälkäisesti, vimmaisena.

Lähetin itseni jpg:nä

ja pdf:nä kaupunkeihin

joita en ole koskaan nähnyt.

Ehkä jonakin päivänä sinulla

on tuoli nurkassa

New Yorkin kaupungissa

ja kuulet minut.

Luet Baudelairesi.

Luultavasti, et.

Vähä vähältä kevät

tulee kynnykselleni,

otan lämmityksen pois päältä

ja katson eteenpäin

seuraavaan vuodenaikaan

– vaikka se olisi vain

muiston hellyydellä.

Sen jälkeen kun ei ole enää

kyyneliä täyttämässä semanttisia

yksinkertaisuuksia

ja minun nöyrät anteeksipyyntöni

omista virheistäni

ovat lopulta kelvollisia

edes itselleni.

Kenelläkään ei ole koskaan oikeutta sanoa,

että olit väärä ihminen

elämässäni.

Olit juuri oikea,

täydellinen itse-

määrittelemine vikoinesi.

Olisin voinut rakastaa sinua enemmän vain

jos olisin oikeutettu

edes mainitsemaan nimesi.

Näiden virheiden tuli tapahtua.

Ilman niitä en olisi tuntenut

sinua syvästi missään tunteessa.

Ja tuntea sinut,

on kunnia.

Tunsin sinut ja erehdyin

luulemaan itsäni joksikin muuksi.

Katso kuinka revenneet käteni

tanssivat näppäimistöllä.

Älä anna kenenkään sanoa, että olet paha ihminen.

Sinä, toisin kuin mikään houkutteleva liekki

kerran pitelit minua ilman huolia

riemu sormenpäissäsi

ja sydän täynnä valoa.

Näin tulen

muistamaan sinut

myöhemmin, tulevina vuosikymmeninä

kun itku on lakannut

ja vuodenajat

ovat vaienneet taas

niiden tunnottomuudessa ja ilossa.

Eeva Maria al-Khazaali