Istun kotona terassilla auringonpaisteessa pää varjossa läppäri sylissä ja ajattelen Göstaa. Mestari on poissa. En koskaan kirjoita ulkona, auringossa en todellakaan. Eikä Gösta ole Sundqvist, sanaseppo […]
Herkällä retkelläsi kevätyönä koskettelit koivun ihoa. Ihmistä et enää kaivannut. – Etkö kuule, kuului puusta pulputus ja mahla lauloi. – Ihminen itselleni olen minäkin. Jos et […]
Maltetaan vielä hetki pian aamut ja runot avautuvat makuuhuoneen verho liikkuu ilmavirrassa lintujen äänet ja auringon säteet työntyvät sisään pian saamme hengittää valoa Julkaistu 21.10.2020
Edessäni sanojen harmaa vyöry. Silmät väsyvät, horjuvat askeleissaan pienten kirjainten joukossa, yrittävät ahmia niitä lähelleen kuitenkaan ymmärtämättä. On kuin olisi viidellä rivillä samaan aikaan eikä silti […]