Jukka Tervo: Groovea ruumishuoneella – psykoblogiaa ihmiselon reunaehdoista
8.3.2021
Jarmo Stoor: Prässi
8.3.2021

Marjatta Kaasila: Rakhaus punanen elämänlanka. Valikoituja Marjatta Kaasilan runoja ja mietheitä 1999 – 2021.

Huumoria ja haikeutta peräpohjalaisittain

Rakhaus punanen elämänlanka on tekstivalikoima Tervolassa syntyneen ja Oulussa asuvan Marjatta Kaasilan seitsemästä aiemmasta teoksesta, joka käsittää kuusi runokokoelmaa ja kertomuskokoelman. 

Valikoima luo katsauksen Kaasilan tuotannon pääteemoihin – rakkauteen, ikääntymiseen, luontoon ja peräpohjalaisuuteen, joka näkyy myös murteena kaikissa hänen teoksissaan. Hieman erityyppinen on sanoilla leikittelevä, lapsenlapselle omistettu lorukirja Sievä on pienen uni (2006).

Koko tuotannon aihepiiriä kuvastavat kokoelmasta Makia suola (2002) välipaloiksi sijoitetut pakinat, sellaiset kuin ”Rakhaus meinasi väliehtyä”, ”Lapintautivero” ja ”Vanhuuen varalle”, joka hauskuttaa tarinalla tytärtensä passattavaksi aikovasta ikääntyvästä äidistä.

Kirjan lopun ”Peräpohojolan murthen sanojen selevityksiä” on apu niille, joille murre ei ole tuttu – ja vaikka olisikin, se on rattoisaa luettavaa. Valikoidut runot on kuin kuvataiteilijan retrospektiivinen näyttely. Se on tähänastisen tuotannon läpileikkaus, jossa näkyy kirjailijan tuotannon muuttuminen ja kehitys.

Esikoisteoksen mie kait tykkään tästä (1999) tunnustus ”Visu mie en ole koskhan ollu / mutta siltikki rakhaus on / kasuanu vain korkua” kulkee punaisena lankana kohti kokoelman Vanhentaahan net eletyt vuet  (2016) toteamusta: ”Nyt vasta tunnen itteni / täysikäseksi / uskallan nauraa / itkiä äänhen ikäväsä / kehtaan sanua senki / mitä hunteeraan”.

Rakhaus punanen elämänlanka on elämänmyönteinen valikoima, joka ei kaihda elämän nukkaantuneita ja tummia sävyjäkään, kuten vanhenemisen tunnoista kertovat säkeet ”Näitten ryppyjen takana / ole mie itte / Sie näet net” .

Teksti: Marja-Riitta Vainikkala

Kustannus HD 2021.

Oulun kirjailijaseuran sivuille >