Filmiapaja-hankkeen yleisöä Oulun Kirjallisuuden talolla.
Filmiapaja avaa kirjoittajille uusia näköaloja
28.12.2022
Kirjallisuus muuttuu korvin koettavaksi
18.4.2023

Helsingin Kirjamessut – valtava kirjakauppa vai henkistä ravintoa?

Yleisnäkymä kirjamessuhallista.

Kirjamessuilla riitti yleisöä, onneksi tilaakin oli varattu reilusti. ”Tuntuu, että tila olisi tänä vuonna hieman isompi kuin ennen”, eräs messuvieras arvelee.

Ensivaikutelma on hieman kädenlämpöinen: tämähän on oikeastaan valtava kirjakauppa, jonne pääsystä täytyy maksaa! Mutta onko ensivaikutelma koko totuus?

.

Jenni Räinä signeeraa teostaan.
Jenni Räinä signeeraa teostaan ja keskustelee messuvieraiden kanssa. Suot ovat herättäneet ihmisissä lämpimiä, henkilökohtaisesti merkityksellisiä ajatuksia ja muistoja.

Julkaistu 30.12.2022

Perjantai-iltana ihmisiä tuntui olevan paikalla paljon, mutta tunnelma ei muutu tukalaksi missään vaiheessa. Lauantaina havaitsen edellisen päivän havaintoni kuitenkin vääräksi: perjantaina ihmisiä oli sopivasti ja vasta lauantaina tunnelma tiivistyy. Sunnuntaina ilmapiiri on taas hieman rauhallisempi, mutta messutunnelmaan kuuluvaa kuhinaa riittää loppuun asti.

Tiivistäen voidaan todeta, että kävijöitä Kirjamessuilla todellakin riittää. Mutta keitä kaikki nämä messuvieraat oikeastaan ovat? Ainakin messujen ikähaarukka on laaja, totta puhuakseni laajempi kuin odotinkaan: ihmismassa sisältää kaikki ikäluokat vaunuissa kulkevista lapsista eläkeläisiin ja kaikkea siltä väliltä.

Muutoinkin osallistujien kokoonpano on erittäin kirjavaa. Mustaan kaapuun pukeutuneesta messuvieraasta ei pysty ensisilmäyksellä arvaamaan, onko kyseessä ortodoksisen luostarin messuständillä hetki sitten keskustellut pappi vai Rajatieto-kustantamon pisteellä työskentelevä esoteerikko. Vaiko sittenkin fantasiakirjallisuuteen tai nuorisokulttuuriin liittyvä cosplay-asu? Kaikki vaihtoehdot tuntuvat kirjamessuilla mahdollisilta.

Kirjamessut tuntuvat myös suomalaisen yhteiskunnan ”kuka kukin on?” -peliltä. Tunnettujen kirjailijoiden lisäksi tapahtuma kokoaa paikalle muun muassa kansanedustajia, näyttelijöitä ja sosiaalisen median influenssereita.

Mitä Kirjamessuilta sitten haetaan? Kysyn asiaa viikonlopun aikana useiltakin vierailijoilta. Kuopiolainen opettaja ja hänen puolisonsa kuulostavat koostaneen henkilökohtaisen ohjelmansa kiinnostavien teemojen ja itselle tuttujen kirjailijoiden pohjalta.

”Messuilla on ollut kiinnostavaa ohjelmaa”, summaa myös Abraxas Kustannus & Antikvariaatin hyllyjen välistä tavoitettu messuvieras.

Hän nostaa itselleen kiinnostavimmaksi ohjelmaksi salaliittoteorioita käsitelleen keskustelupaneelin. Myös Astrologiaa epäilijöille -teoksen kirjoittaneen Janica Branderin ja Tarot-pakan suunnitelleiden Sophia Wekesan, Noora Al-Anin ja Saara Obelen keskustelu oli hänen mielestään kiinnostava.

Varsinaisiksi yleisömagneeteiksi osoittautuvat esimerkiksi Katri Ylisen haastattelu Aamu ilman darraa -teokseen liittyen ja taloustieteilijä Sixten Korkmanin haastattelu.

Sixten Korkmania kuuntelevaa kirjamessuyleisöä.
Valtiotieteiden tohtori Sixten Korkman on Suomen arvostetuimpia talouden asiantuntijoita. Hänen uutuusteoksensa Talous ja humanismi veti niin paljon kiinnostuneita kuulijoita, että suurelle osalle ei ollut enää edes istumapaikkaa.

Lonna-salin ulkopuolella tavoitettu museovieras kertoo tulleensa Jenni Räinän esikoisromaanin aiheen innoittamana pistäytymään Kirjamessuilla muiden kiireiden ohella. Vieras paljastuu nyt jo eläköityneeksi suotutkijaksi.

Tämän valossa tuntuu luonnolliselta, että soita ja soiden ennallistamista käsittelevä romaani tuntuu kiinnostavalta. Mutta suot ja Räinän romaani kiinnostavat selvästi muitakin: Räinää on saapunut sunnuntaina kuulemaan arviolta 40–50 henkilöä.

Ohjelmassa merkille pantavaa on se, että kyse ei ole syvällisistä esitelmistä tai luennoista, vaan pikemminkin maistiaisista – paneelien ja haastatteluiden kesto messuilla on tyypillisesti noin puoli tuntia. Syvää luotaavia kirjailijahaastatteluita kaipaava joutuisi luultavasti etsimään muualta.

Jenni Räinä kertoo kirjastaan.
Jenni Räinä kertoo Suo muistaa -romaaninsa luomisprosessista.

Toisaalta yhden ohjelmanumeron lyhyt kesto mahdollistaa laajan kattauksen erilaisia aiheita ja kirjailijoita. Hengähdystaukojakaan ei ole unohdettu: messutilaan on järjestynyt runsaasti myös kahviloita, ravintoloita ja istuskelupaikkoja.

Storytelin kahvilan jonossa tavattu messukävijä kuvaili tunnelmiaan kaksijakoisesti:

”Fiilis on mahtava ja messut ovat menneet hyvin. Toisaalta on yhä hämmentävää koronan jälkeen, kun on yhtäkkiä näin paljon väkeä koolla.”

Kirjamessut vaikuttavat olevan myös paikka kohtaamisille. Esimerkiksi Räinää kuulemaan saapunut suotutkija kertoo vierailevansa messuilla vain yhtenä päivänä. Silti hän on ehtinyt myös tapaamaan tuttujaan messujen aikana – ja tekemään joululahjaostoksia.

Kenties monet tulevatkin messuille myös vain olemaan: jotain taas ja vihdoin tapahtuu. Erityisesti lauantaina tunnelma muistutti oikeastaan enemmän ylitsepursuavaa festivaalia kuin kirjakauppaa.

 ”Sieltä saa uusia eväitä tähän tekemiseen. Olisi hienoa päästä törmäyttämääMessuilla voi viettää varmasti halutessaan koko päivän. Epäilemättä kirjamessujen kanssa samaan aikaan toisessa päässä Messukeskusta järjestettävät Viini- ja ruokamessut muodostavat osittain yhteisen kävijäkunnan.

Eräs merkittävä kävijäryhmä on tietysti vielä mainittava: kirjailijat itse. Pohjoisen kirjailijat ovat tapahtumassa hyvin edustettuina. Kuusamolaissyntyisen Tommi Kinnusen puhuessa uusimmasta romaanistaan Senaatintori-lavalle kohdistui suorastaan valtava kansanvaellus.

Nykyään Turussa asuva Tommi Kinnunen kertoo yhä ajoittain kaipaavansa Kuusamoon, jota luonto ja pohjoisen historiat ympäröivät. Tunnetulla oululaislähtöisellä Riikka Pulkkisellakin piti myös kiirettä sekä kirjailijan että juontajan rooleissa.

Kirjailijoita keskustelemassa Kirjamessuilla.
Omien teosten edustamisen lisäksi Riikka Pulkkinen toimi haastattelijana paneelissa, jossa keskusteltiin suurista rakkauskertomuksista. Keskustelemassa kirjailijat Nina Honkanen ja Viggo Wallensköld.

Kirjamessut ja siellä käytävä keskustelu ovat kirjailijoille yksi osa työtä ja näkyvyyttä. Romaaniinsa liittyvän haastattelun lisäksi Jenni Räinä osallistui Kirjamessuilla debattiin ilmastokriisistä ja syyllisyyden tunteesta ympäristöekonomian professori Markku Ollikaisen kanssa.

Räinä vaikuttaa haastattelunsa jälkeen myös helpottuneelta siitä, että yksi työrupeama on melkein ohitse:

”Olo on nyt ihanan vapaa.”

Aiemmin tietokirjoistaan palkittu Räinä kertoo haastattelussaan, että proosan kirjoittaminen on ollut hänellä aina kirjoittamisen taustalla ja tavoitteena. Ohjelman jälkeen Räinä kertoo monien tulleen juttelemaan hänen kanssaan Suo muistaa -teoksen teemoista. Myös Räinän signeeratessa teostaan lukijat jäävät mielellään juttelemaan romaanin aihepiiristä ja pohjoisesta luonnosta.

”On ollut hauskaa huomata, että suo on ollut ihmisille tärkeä aihe”, Räinä kertoo tyytyväisenä.

”Tällaiset tapahtumat ovat aina inspiroivia. Näistä saa itselle henkistä ravintoa”, suotutkija kuvailee messujen merkitystä itselleen.

Hän esittelee myös joululahjalöytöjään. Jäämme keskustelemaan hetkeksi niitä näitä myös Kirjamessujen ulkopuolisesta maailmasta, ja saan häneltä hyvän kahvilasuosituksen. Tällaisiakin kohtaamisia Kirjamessujen hektisessä ympäristössä voi siis olla.

Kirjamessujen voi ajatella kustannusyhtiöiden markkinointitapahtumana ja valtavana kirjakauppana, mutta se on myös paljon muuta: paikka keskusteluille kirjallisuudesta ja yhteiskunnasta laajemminkin, ajan viettämistä ihmisten seurassa ja tilaisuus kohtaamisille.

Tapahtumassa voi ja saa haahuilla tuntikausia keskellä kirjoja, kirjailijoita ja kirjallisuudesta nauttivia ihmisiä – jo se itsessään on enemmän kuin pelkkä kirjakauppa.

TEKSTI JA KUVAT: SIRU UUSI-SEPPÄLÄ