Kesää ja kulttuuritapahtumia odotellessa
20.4.2021
Kati Hiltunen rakastui kansainväliseen Iso-Britanniaan, nyt arkisista asioista on tullut muistiinkirjoitettavia hetkiä
7.6.2021

Siniristi piristi

Kuva: Aapo Kukko

Liputuspäivät ovat mukavia. Yksistään toukokuussa saa ainakin neljänä eri päivänä luoda silmänsä ylös kimmeltävään nuppiin ja siniristiin ja pähkiä päänuppinsa puhki, että minkä ja/tai kenen päivä nyt on. Liputuspäivät voi myös opetella ulkoa. Niistä saa mainion tyhjänpuhumisaiheen sään ja kulkutaudin rinnalle: Sallikaa minun tarjota tulta, madame – kas noin – jaa, täällä onkin liputus. Taitaa olla tasavallan presidentin virkaanastutus meneillään. Tällaisella keskustelunavauksella puhuja osoittaa olevansa kultivoitunut ja aikaansa seuraava kansalainen.

Kuva: Aapo Kukko

Moni liputuspäivä on jonkun ja jonkin päivä. J. L. Runebergin päivä on myös suomenruotsalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin ja vielä jonkin päivä. Eino Leinon päivä on samalla runon ja suven päivä. Muut vuodenajat ovatkin paskoja, eikä niille kannata erikseen hurrata. Edellä mainittujen kuolleiden runoilijoiden seurassa liputuspäivää viettävät vuorollaan suomalaisesta musiikista tunnettu Sibelius, suomalaisen kirjallisuuden merkkihenkilö Kivi sekä Jansson, jota muistetaan suomalaisen taiteen yhteydessä. Agricolan päivä on myös suomen kielen päivä ja Elias Lönnrotin syntymäpäivä, tiedoksi vain. Tasa-arvo kuuluu Minna Canthille. Tove Jansson sai liputuspäivänsä vasta hiljattain. Jansson satuili muhevasti ja maalisutikin pysyi kädessä. Hänen henkilöönsä kuului, että saarella oli tuulten raiskaama mörskä ja ulkohuussi. 0,4 miljoonaa suomalaista voi täten samaistua Janssonin Toveen!

Osa liputuspäivistä on jonkin ja jonkin päiviä. Esimerkiksi juhannus on samalla Suomen lipun päivä ja Kalevalan päivä suomalaisen kulttuurin päivä. Nämä ovat harmittomia kuin kaurapuuro. Yhden asian liputuspäivät kuulostavat jollain tapaa uhkaavammilta; ikään kuin niiden perässä olisi lausumaton lisäys tai muuten… Eurooppa-päivä. Isänpäivä. YK:n päivä. Äitienpäivä. Nyt. Sanomaa pehmentäisi, jos näihinkin ympättäisiin lisukkeita, kuten isänpäivä ja veneen telakointipäivä, YK:n päivä ja kulmakarvojen muotoilupäivä, lapsen oikeuksien päivä ja yleinen pyyhintäpäivä, itsenäisyys- ja hyvää päivääpäivä. Äitienpäivä saisi sotilaallisesta tylyydestään huolimatta olla äitienpäivä.

Juopottelu on yleistä liputuspäivinä tai niiden aattoiltoina. Nopeasti ajattelisi, että lippu ei vaikuta asiaan vaan kyse on vapaapäivän sijoittumisesta kalenterissa. Tärkeää asiaahan usein juhlistetaan päihdyttävillä juomilla. Yhteiskuntana olemme tottuneet juhlimaan yötöntä yötä sepalus auki veneillen ja mellakoimaan valkolakki kutreillamme, kun kevät läikehtii rinnassa. Vaalipäivinäkin liputetaan, ja vaalivalvojaiset ovat tunnetusti vain kostea illanvietto, johon pukeudutaan. Siis naamiaiset. Jos puhelin soi kolmelta aamulla, ja soittaja on päissään svenska dagenin takia, täytyykin jo raapia päätä. Liputuksen ja päihtymyksen välinen riippuvuussuhde vaikuttaisi olevan suora, mutta epätäydellinen.

Jos haluat oman liputuspäivän, toimi seuraavasti: tee jotain ja toivo, että sillä on myöhemmin laajempaa merkitystä. Älä kuitenkaan ole insinööri tai vastaava. Kirjoita ja julkaise teoksia. Nobel- ja Oscar-voitot sekä Vuoden kaupunginosalainen -palkinnot ynnä muut tunnustukset vaikuttavat hyväksesi. Äidinkielesi saisi mielellään olla ruotsi. 20–500 vuotta kuolemasi jälkeen nimesi yhdistetään muiden juhlakalujen tapaan johonkin yleisempään ilmiöön, ja tuhannet talkkarit saavat hinata kohmeisin sormin lippuja salkoihin.

Nollapersoona

Julkaistu 7.6.2021

Oulun kirjailijaseuran sivuille >