Elämäntarinallisen totuuden moninaisuus
8.3.2021
Suomalainen kirjallisuus maailmalle – miten se tehdään?
8.3.2021

Koulujen KIEKU-kirjailijavierailuilla kysytään, haastetaan ja keskustellaan kirjoista – “Oppilaat ovat esittäneet yllättäviäkin kysymyksiä”

Monet kuudesluokkalaiset ovat löytäneet samaistumispintaa näyttämisen halua potevasta Tipin hahmosta. Heidi Silvanin Rooli päällä, Tippi -teos on siivittänyt keskusteluja paitsi kirjan tapahtumista, myös itse kirjailijan työstä.

KIEKU-hankkeessa kirjailijavierailuihin pyritään luomaan vuorovaikutusta ja kohtaamisia.

Lauri Ahtisen Elias on herättänyt yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa paljon keskustelua. Kirjan pakolais- ja turvapaikkakysymykset ovat pistäneet pohtimaan esimerkiksi rauhan, unelmoinnin ja sodan merkityksiä.

Teksti: Kerttu Juutilainen
Kuvat: Teija Mursula

Julkaistu 8.3.2021

Kuluvan lukuvuoden aikana Kirjat eläviksi kouluissa -hanke vie sanataidetta ja kirjallisuuskasvatusta ympäri Oulun kouluja. Neljä pohjoispohjanmaalaista lasten- ja nuortenkirjailijaa, Tiina Konttila, Heidi Silvan, Mikko Koiranen ja Lauri Ahtinen, vierailee lukuvuoden aikana kaikkiaan neljässäkymmenessä oululaisessa koululuokassa kertomassa ja keskustelemassa teoksistaan.

Mukaan valitut luokka-asteet, viides, kuudes, kahdeksas ja yhdeksäs, lukevat kukin heille valitun teoksen projektin kirjailijoilta. Ennen kirjailijan vierailua oppilaat käsittelevät teoksia sanataideopettaja Teija Mursulan ohjauksella. Valmistavilla harjoituksilla pyritään vahvistamaan oppilaiden kykyä käydä kirjallisuuskeskusteluja, ja siten lisäämään kirjailijatapaamisiin vuorovaikutteisuutta. Hankkeessa pyritäänkin luomaan aitoja kohtaamisia kirjailijan ja oppilaiden välille.

 – Koulujen kirjailijavierailut ovat usein sellaisia, että kirjailija kertoo kirjailijan työstä isossa jumppasalissa koko koululle. Me haluamme kirjailijavierailut nivottua paremmin osaksi kirjallisuuskasvatusta, Mursula sanoo.

Syksylle suunnitellut kaksi kirjailijavierailukierrosta saatiin koronatilanteesta huolimatta toteutettua suunnitellusti erilaisiin turvatoimiin tukeutuen. Myös kevään vierailut ovat toteutumassa.

Sanataiteen avulla kohti kirjojen maailmaa

Ennen kirjailijan vierailua Mursula käy pitämässä luokille kaksi kirjailijan tapaamiseen valmistavaa sanataidetuntia. Ensimmäisellä niistä hän vie oppilaille käsiteltävän teoksen, jonka sisältöjä, maailmaa ja tunnelmia aletaan lähestyä esimerkiksi draaman ja runon keinoin.

 – Ensimmäisten tuntien harjoitukset ovat kuin sisäänheittoja kirjan maailmaan. Tarkoitus on kutsua oppilaat pohtimaan sitä, mitä kirjoissa tapahtuu, Mursula kertoo.

Mursulan toiseen sanataidetuntiin mennessä oppilaat lukevat kirjan, johon tutustumista yhdessä jatketaan. Syksyn sanataidetapaamisilla kahdeksasluokkalaiset ovat luoneet fantasiaportteja Koirasen Nauhoitettava ennen käyttöä -teoksen innoittamina, kuudesluokkalaiset etsineet maatuskoihin kätkettyjä sanoja Silvanin Rooli päällä, Tippi, –teoksesta. Viidesluokkalaiset ovat piirtäneet omia sarjakuvahahmoja Konttilan Lasten sarjisoppaan avulla ja Ahtisen Elias-teosta käsitelleet yhdeksäsluokkalaiset käyneet kirjallisuuskeskusteluja, joiden tueksi Mursula on antanut käsitteistöä.

Oppilaat valmistautuvat kirjailijan vierailuun myös miettimällä tälle etukäteen kysymyksiä. Mursula on läsnä myös kirjailijan vierailuilla ohjaamassa keskustelua ja auttamassa oppilaita kysymysten esittämisessä.

Pitkäjänteinen valmistautuminen on palkinnut: kirjailijan vierailun koittaessa keskustelu ja kysymykset ovat pulpunneet. Oppilaiden kiinnostuksen kohteina ovat olleet paitsi kirjojen tapahtumat myös itse kirjailijan työ. Eri luokissa keskustelut ovat edenneet myös hyvin monenlaisiin suuntiin.

 – Esimerkiksi Elias-kirjan käsittelyssä on ollut todella paljon kirjoa. Toisissa luokissa kirjan pakolais- ja turvapaikkakysymykset ovat herättäneet paljon keskustelua ja niiden kautta on edetty hyvin syvällisiin teemoihin, kuten mikä merkitys on rauhalla ja unelmoinnilla ja mitä sota tarkoittaa, Mursula kertoo.

Lukuinnon herättämiseen uusia keinoja?

Informaatioympäristön muutos ja sosiaalisen median kasvanut merkitys ovat viime vuosina muuttaneet lasten ja nuorten lukemisen tapoja. Tämä on herättänyt myös huolta, kun perinteisten kirjojen lukeminen on vähentynyt osalla lapsista ja nuorista.

Myös äidinkielen opettajien täydennyskouluttajana työskentelevä Mursula kertoo opettajakunnan korostavan lukutaidon eriytymistä: toiset lukevat paljon ja taitavasti, toiset entistä heikommin.

 – Koululuokassa eriytyneen luokan opettaminen on haastavaa. Toisaalta pitäisi pystyä varmistamaan sujuvaa mekaanista lukutaitoa, myöhemmin virketasoista lukemista ja luetun ymmärtämisen taitoja.

Mursula toivoisi kouluissa pohdittavan sitä, miten oppimisympäristöjä voitaisiin kehittää lukemista ja kirjoittamista tukevaksi. Sanataide voi olla yksi lukuintoa ja -taitoa tukeva menetelmä, jolla Mursula näkisi paljon laajempiakin hyödyntämisen mahdollisuuksia kouluopetuksessa.

 – Sanataide on parhaimmillaan oppimisen iloa. Jos esimerkiksi historiassa opiskellaan Suomen keskiaikaa, miksipä ei hyödynnettäisi aiheesta löytyvää kirjallisuutta ja muita toiminnallisen oppimisen mahdollisuuksia.

Sanataiteen toistaiseksi vähäinen tunnettuus, verrattuna esimerkiksi kuvataide- ja musiikkikasvatukseen, vielä jarruttaa taiteenmuodon mahdollisuuksien täyttä toteutumista kouluopetuksessa. Oulun tilannetta Mursula kuvaa kuitenkin valtakunnallisella tasolla hyväksi: Valveen sanataidekoulu on onnistunut edistämään tietoa alasta ja myös perusopetuksen opettajia osallistuu säännöllisesti sanataidekoulun koulutuksiin. Myös KIEKU-vierailut ovat olleet hyviä paikkoja keskustella sanataiteesta oppilaiden kanssa.

Heidi Silvan on kiitollinen kohtaamisistaan nuorten kanssa ja heiltä saamastaan palautteesta. “Kun kirjoittaa nuorille, tarvitsee kosketuspintaa nuorten maailmaan.”

Oppilailta innostunutta palautetta

Tähän asti kerätty palaute KIEKU-vierailuista on ollut todella myönteistä: jopa 95 prosentissa oppilaiden kommenteista on toivottu lisää vastaavanlaista ohjelmaa.

 – Oppilaat ovat olleet todella innokkaasti mukana ja vierailut ovat olleet hirvittävän hauskoja, Mursula kertoo.

Hankkeeseen osallistuvat koululuokat täytyi suuren kysynnän vuoksi valita arpomalla. Mursula toivoo kuitenkin, että hankkeen antia pystyttäisiin hyödyntämään kouluissa myös jälkikäteen. Tähän on tarkoitus jättää kouluille työkaluja: koulukirjastot ovat ostaneet projekteissa käsiteltyjä kirjoja, minkä lisäksi kouluille jäävät Mursulan tekemät sanataidepaketit kirjojen käsittelemisen avuksi. Lisäksi kirjailijoista tehdään pienet esittelyvideot.

 – Toivotaan, että kouluihin jää osaamista ja intoa kokeilla erilaisia juttuja. Ja että kouluista myös kysyttäisiin kirjailijoita rohkeammin vierailuille.

Kosketuspintaa nuorten maailmaan

Kirjailija Heidi Silvan toimii KIEKU-projektissa kuudesluokkalaisten kirjailijavieraana. Takana ovat jo vierailut neljässä luokassa, kahdessa eri koulussa. Teatterin maailmaan sijoittuva varhaisnuorten romaani, Rooli päällä, Tippi, onkin ehtinyt herättää jo monenlaista keskustelua.

 – Vierailut ovat olleet tosi kivoja ja nuoret ovat ottaneet kirjailijan tosi mukavasti vastaan luokkaan, Silvan kertoo.

12-vuotiaat ovat usein haastaneetkin kirjailijaa: miksi päähenkilön nimi on Tippi, miksi hän toimii tietyllä tavalla ja miksi kirjassa tehdään musikaalia ruotsiksi.

 – Oppilaat ovat esittäneet yllättäviäkin kysymyksiä. Välillä on pistetty kirjailija koville, Silvan naurahtaa.

Lisähaastetta on tuonut sekin, että Silvanilla on jo seuraavia teoksia työn alla, eivätkä Tipin tarinan tapahtumat ole enää niin tuoreena muistissa. 

 – Pari kertaa on käynyt niinkin, että oppilaat ovat muistaneet kirjan tapahtumat paremmin kuin minä itse.

Monet kuudesluokkalaiset ovat löytäneet samaistumispintaa näyttämisen halua potevasta Tipin hahmosta. Heidi Silvanin Rooli päällä, Tippi -teos on siivittänyt keskusteluja paitsi kirjan tapahtumista, myös itse kirjailijan työstä.

“Kuinka paljon kirjailija tienaa?”

11-vuotiaan, ikäkriisistä ja näyttämisen halusta kärsivän Tipin hahmo on vaikuttanut olevan monille samaistuttava. Havaittuja yhtäläisyyksiä on ollut useita, kuten jaettu draamaharrastus tai esimerkiksi pikkusiskous. Toisaalta päähenkilön tyttöys ja Silvanin ajatus kirjan kohderyhmästä juuri tyttöinä ei vaikuta latistaneen poikienkaan lukuiloa.

 – Yllättävänkin paljon oli poikia, jotka olivat kiinnostuneita kirjojen lukemisesta. Heräsi ajatus, voisinko kirjoittaa varhaisnuorille niin, että kohderyhmä olisi sekä tyttöjä että poikia.

Paitsi kirjan tapahtumat, myös itse kirjailijan työ on herättänyt oppilaissa kysymyksiä. Monia on mietityttänyt, onko tarinoiden keksiminen vaikeaa, kuinka jaksaa kirjoittaa pitkää tarinaa tai miten kauan aikaa kirjan kirjoittamiseen kuluu.

 – Joka vierailulla on kysytty myös sitä, kuinka paljon kirjailija tienaa. Harmillisesti joidenkin into alalle vähän laantuu, kun kuulevat, että tosi harva pystyy sillä yksin elämään.

Silvan pitää arvokkaana myös sitä, että nuoret saavat huomata myös Pohjois-Suomessa kirjoitettavan kirjoja. Vaikka kirjailijan työ ei vaikutakaan olevan nykynuorten unelma-ammattien listalla, ihan oikean kirjailijan saapuminen luokkaan tekee silti vaikutuksen.

 – Kirjailijuus vaikuttaa olevan monille vähän sellainen utopistinenkin ajatus.

Palautteen saamisen paikkoja

Silvanille KIEKU-vierailujen parasta antia on ollut oppilaiden kanssa saavutettu vuorovaikutus, jota hän toivoisi vaalittavan kirjailijavierailuissa muuallakin. Vuorovaikutuksen onnistumisesta hän kiittää paitsi Mursulan sanataideohjausta, myös luokkien opettajien panostusta vierailuihin ja heidän rohkaisujaan oppilaille ottaa suunvuoroa. Vuorovaikutuksen hän kokee paitsi oppilaille myös kirjailijalle erittäin arvokkaana.

 – Kun kirjoittaa nuorille, tarvitsee kosketuspintaa nuorten maailmaan. Myös tätä koen vierailuilta saaneeni.

Vierailut ovat olleet myös oivia palautteen saamisen paikkoja kohderyhmältä. Silvan uskookin saamansa palautteen vaikuttavan kirjoittamiseensa tulevaisuudessa.

 – Mikäs sen parempaa kuin saada sellainen palaute, jota voi jäädä itse ikään kuin märehtimään, olla tyytyväinen kiitoksista, mutta voida muuttaa omaa työtä parempaan suuntaan jatkossa.

Kirjat eläviksi kouluissa -hanke (KIEKU):

  • Taiteen edistämiskeskuksen rahoittama Kirjat eläviksi kouluissa -hanke vie kirjailijavieraita ja sanataidekasvatusta koulupäiviin.
  • Hankkeessa yhteistyössä toimivat Oulun lastenkulttuurikeskus, Oulun kirjailijaseura sekä Oulun koulukirjasto.
  • Kuluvan lukuvuoden aikana hanke jalkautuu yhteensä 40 oululaiseen koululuokkaan.
  • Oppilaita kirjailijavierailuihin valmistelee sanataideopettaja ja äidinkielen opettajien täydennyskouluttaja Teija Mursula
  • Projekti huipentuu keväällä Lumotut sanat -festivaalilla, jolloin koululuokat kutsutaan Valveelle kirjallisuuden juhlaan.
  • KIEKU-projektin lukuvuoden kirjat ovat:
  • Tiina Konttilan Lasten sarjisopas (S&S, 2018) sekä sarjakuva-albumi Sirkus Rinkeli 2 (omakustanne, 2017)
  • Heidi Silvanin lastenromaani Rooli päällä, Tippi (Myllylahti, 2020)
  • Mikko Koirasen nuortenromaani Nauhoitettava ennen käyttöä (Myllylahti, 2019)
  • Lauri Ahtisen sarjakuvaromaani Elias (S&S, 2018)
Oulun kirjailijaseuran sivuille >